Lhasa apsojen ja koirien värigenetiikkaa

Koirien värigenetiikka pohjautuu kahteen pääasialliseen pohjaväriin: mustaan ja ruskeaan. Näiden pohjavärien päälle voi muodostua erilaisia kuvioita ja värityksiä, jotka tekevät jokaisesta koirasta yksilöllisen näköisen. Lhasa apsoilla kirsupigmentin tulisi olla musta, joten rodussa ei toivota ruskeapigmenttisiä yksilöitä, vaikka niitäkin esiintyy.

Ruskea pigmentti vs. talvinenä

Ruskea pigmentti tarkoittaa, että koiran mustan sijasta kaikki pigmentti kehossa (mm. kirsu, silmänympärykset, anturat) on ruskeaa. Tämä eroaa niin sanotusta talvinenästä, jossa kirsu on pääosin musta, mutta voi haalistua vaaleammaksi talvikuukausina johtuen pigmenttimuutoksista vuodenajan mukaan. Talvinenä ei ole sama asia kuin ruskea pigmentti, sillä pigmentti pysyy perusluonteeltaan mustana.

Kun koiran perusväri on ruskea, sillä voi olla kaikki samat värikuviot kuin mustalla, sillä erotuksella, että mikä mustalla koiralla on mustaa, on se ruskealla ruskeaa, eli black & tan onkin brown/liver/chocolate & tan ja soopelilla on mustien karvojen päiden sijasta ruskeat karvan päät.

Värityypit

CIB Ch. Yarmilan Man With No Eyes

Väritys voidaan jakaa kahteen tyyppiin: valkokirjavaa (particolor) ja täysväritystä (solid color). Particolor tarkoittaa, että koiran valkoisella pohjalla on minkä tahansa värisiä laikkuja. Valkoisen määrä voi vaihdella lähes kokonaan valkoisesta aina puoliksi valkoisiin ja puoliksi värillisiin koiriin. Jos valkoista on alle 5 %, koira lasketaan täysväriseksi. Pennuilla vähäiset valkoiset merkit voivat usein kasvaa umpeen iän myötä. On myös olemassa ns. irlanninkirjava, joka on ilmiasultaan particolorin ja täysvärisen väliltä, eli valkoista on n. 10 – 30 % ja sen voi usein tunnistaa valkoisesta kauluksesta. Se periytyy eri geenin kautta kuin tavallinen particolor. Omien havaintojeni mukaan irlanninkirjavuus harvinaisempaa lhasa apsoilla kuin particolor. Irlanninkirjavia on sen sijaan enemmän tiibetinterriereissä ja esim. eri collieroduissa.

Yleisimmät värit ja värikuviot Lhasa Apsoilla

• Musta: Musta väri on dominoiva, eli pennun tulee saada musta väri jommalta kummalta vanhemmaltaan.
• Musta merkein: Black & tan, Black & Silver jne. Mustassa koirassa on vaaleammat merkit päässä, jaloissa, mahassa ja hännän alla. Merkkiväri voi vaihdella tummanpunaisesta vaaleaan hopeaan. Tämä väri periytyy resessiivisesti, joten molempien vanhempien on kannettava geeniä, vaikka olisivat itse vaaleita. Joskus merkit voivat olla niin vähäisiä, että koira näyttää lähes mustalta, erityisesti jos sillä on myös musta maski. Silloin yleensä merkkivärisen voi tunnistaa katsomalla häntää tai hännänalustaa. Se paljastaa värimerkit, ellei kyseessä ole particolor, jolla valkoinen osa ”peittää” värimerkit.
• Satula: Tunnettu mm. saksanpaimenkoirilla. Musta muodostaa selkään satulan tai manttelin kuvion, ja muualla koirassa on vaaleampaa väriä. Nämä voivat syntyä merkkivärisinä mustina, mutta tan/silver-merkit laajenevat kun pentu kasvaa aikuiseksi.
• Soopeli: Yleisin väri apsoilla ja vaihtelee lähes valkoisesta lähes mustaan. Soopelilla on vaalea pohjaväri ja karvojen päissä mustaa. Väri voi muuttua elämän aikana ja mustien karvanpäiden määrä vaikuttaa soopelin tummuuteen. Pohjaväri voi vaihdella syvänpunaisesta lähes valkoiseen kermaan. Tummimmat soopelit voivat näyttää melkein mustilta ja vaaleimmat lähes valkoisilta, mutta suurin osa lhasa apsoista sijoittuu näiden ääripäiden välille. Usein soopeleillakin voi nähdä tanmerkit, erityisesti tummemmilla.
• Kerma, kulta ja punainen: Harvinaisempia värejä, joissa ei ole lainkaan mustia karvanpäitä. Sävy voi muuttua pennusta aikuiseksi ja hormonit sekä ravinto vaikuttavat värin voimakkuuteen. Nämä voivat vaihdella hyvin syvänpunaisesta valkoiseen. Vaaleilla kermansävyillä on usein vaikeuksia säilyttää musta kirsu; kirsu haalistuu usein ruskeaksi, vaikka koiran perusväri olisi musta eikä ruskea.
• Brindle (raidallinen): Brindlessä on pentuna selkeitä mustia raitoja pohjavärillä. Väri muuttuu elämän aikana ja aikuisena brindlet voivat näyttää tummemmilta. Usein brindle pentu muuttuu melko vaaleaksi harmaaksi tai beigeksi kun se kasvaa junioriksi ja kun vuodet vierivät kohti veteraani-ikää, koira on muuttunut lähes mustaksi.
• Maski: Musta maski on yleinen apsoilla ja sen laajuus vaihtelee. Maski alkaa kirsusta ja voi ulottua koko päähän, joskus myös jalkoihin.
• Haalistava geeni: Väri voi haalistua iän myötä erityisesti mustilla yksilöillä, mutta myös soopeleilla.
• Ticking tai roan: Valkoisilla alueilla voi esiintyä pilkkuja, jotka voivat lisääntyä iän myötä ja saada koiran näyttämään harmaalta tai dalmatialaiselta.

Jotkut lhasa apsot ovat rekisteröity grizzlen väriseksi, mutta sitä ei geneettisesti löydy rodusta. Kysessä on kuitenkin soopeli tai satulakuviollinen, jonka ilmiasu muistuttaa grizzleä.

Tässä artikkelissa esiteltiin yleisimmät Lhasa Apsojen värit ja värikuviot. Mikäli huomaat jonkin tärkeän värimuodon puuttuvan, lisään sen mielelläni myöhemmin artikkeliin.

Galleria erilaisista väreistä, mitä meillä on ollut täällä Yarmilan kennelissä

Kuvia koirista, jotka olemme omistaneet, kasvattaneet tai saaneet vierailulle kotiimme <3

Aikaisemmat Blogiartikkelit