Kuinka valmistautua koiranäyttelyyn
Tänään ajattelin kirjoittaa siitä, miten meillä valmistaudutaan koiranäyttelyihin. Haluan jakaa valmistautumisen kahteen osaan, ylläpitoon ja kyseistä näyttelyä varten tehtäviin valmisteluihin. Tosiasiahan on, että koirasta ei edellisenä iltana voi kuin taikasauvaa heilauttamalla saada salonkikelpoista näyttelykoiraa, jos sen eteen ei ole tehty koskaan mitään. Oli kyseessä rotu kuin rotu, on tärkeää, että näyttelykuntoa aletaan kasvattamaan kuukausia, jopa vuosia ennen ja sitä ylläpidetään koko näyttelyuran ajan.
Näyttelykunnolla tarkoitan kaikkea sitä, mitä koiralta vaaditaan näyttelyssä. Minulle se tarkoittaa seuraavia asioita:
-
-
Koiran tulee tykätä näyttelyistä
Kaikki koirat eivät välttämättä ole luontaisesti showkoiria. Suurin osa ovat sellaisia, jotka oppivat tykkäämään näyttelyistä kivana yhteisenä harrastuksena, kun sitä opetellaan joko pennusta asti tai miksi ei aikuisena, jos on kyseessä kodinvaihtajakoira tai koira, jonka kanssa omistajat eivät vain aikaisemmin ole olleet kiinnostuneita näyttelyistä. Jos koira omaa vähänkään normaalin luonteen ja terveyden, eli ei ole liian arka tai niin räjähtävä, ettei pysy omistajansa käsissä, se kyllä oppii positiivisten kokemusten kautta tykkäämään näyttelyistä. -
Koiran lihaksisto, luusto ja nivelet tulevat olla kunnossa
Kipeä ja lihakseton koira ei esiinny edukseen. Kipeää koiraa ei näyttelysääntöjen mukaan saa edes tuoda näyttelyyn. Luustoon ja niveliin itsessään emme voi vaikuttaa kovin paljon, mutta hyväkuntoinen lihaksisto tekee suuren eron koiran esiintymiseen. Koirahierojana olen saanut tässä asiassa sukeltaa melkoisen mielenkiintoiseen maailmaan, mutta jo perusasioilla pääsee pitkälle. Kirjoitan tästä, kuten varmaan kaikista näistä kohdista vielä tarkemman blogipostauksen myöhemmin. -
Koiran turkki tulee olla rotumääritelmän mukaisessa kunnossa
Koska itselläni on lhasa apsoja, joilla turkkia totisesti tulee olla koiranäyttelyissä, voi tämä kohta tuntua toisinaan tärkeimmältä asialta. Turkki on yksi näkyvimmistä rotupiirteistä koirilla. Se vaikuttaa todella paljon ensivaikutelmaan, jonka tuomari saa koirasta. Paitsi että turkinlaatu, määrä ja pituus tulee olla rotumääritelmän mukaisia, tulee se olla puhdas, takuton ja rodunmukaisesti siistitty / trimmattu. Apsoilla turkkia ei todellakaan saada takkuisesta mahdollisesti saksilla leikatusta mytystä yhdellä trimmaajalla käynnillä loihdittua näyttelykuntoon, vaan näyttelykoiran turkkia tulee hoitaa säännöllisesti vähintään viikoittain. Jos lhasa apson turkki on ajeltu pois, voi kestää jopa kaksi vuotta, kunnes se on kasvanut takaisin näyttelykuntoon. Riippuen apson rakenteesta, koosta ja karvankasvun genetiikasta, turkki voi kuitenkin olla valmis jo vajaassa vuodessa. -
Kynnet, hampaat, silmät ja korvat tulee olla myös hoidettuja
Pitkät kynnet haittaavat liikuntaa ja aiheuttavat jalkojen väärää asentoa, mikä aiheuttaa lihasjumeja sekä voi pidemmällä aikavälillä aiheuttaa jopa nivelrikkoa. Hammashygienian puute taas voi johtaa bakteerien pääsemistä koiran elimistöön ja jopa sydänvikaa, mutta erityisesti kipua suun alueelle. Hampaita voi tippua tai niitä voidaan joutua poistamaan, jos hampaista ei pidetä huolta. -
Koiran tulee osata näyttelykehän koreografiat
Koiranäyttelyissä koirilta ei vaadita mahdottoman paljon osaamista, mutta kuitenkin paikallaan seisominen, tuomarin käsittely ja ravaaminen ovat yllättävän monipuolisia elementtejä koiranäyttelyissä ja ne on hyvä hioa huippuunsa. Mitä enemmän koira esiintyy edukseen, sitä parempia tuloksia on odotettavissa. Tuomarit voivat arvostella koiria vain juuri sen päivän suorituksen ja kunnon mukaan, joten sillä ei ole mitään väliä, vaikka kuinka uljaasti koira seisoo tai ravaa kehän ulkopuolella, jos kehässä se lysähtää kasaan. On olemassa taitavia tuomareita, jotka voivat nähdä koiran hienot ominaisuudet, vaikka se ei olisi harjoitellutkaan koreografioita, mutta miksi ottaa riskiä? -
Koiran täytyy osata myös muut asiat, jotka kuuluvat niin näyttelyissä toimimiseen kuin sinne matkustamiseen
Helpottaa huomattavasti harrastusta, jos koira on tottunut matkustamaan autossa ja varsinkin, että se on tottunut olemaan häkissä tai lemmikkirattaissa ja kokee ne miellyttäväksi paikaksi rauhoittua. Varsinkin pienen koiran kanssa on paljon helpompaa, kun sillä on näyttelyissä oma paikka, missä se saa olla omissa oloissaan. Koirat nukkuvat luonnostaan paljon ja onkin hyvä, jos koira pystyy nukkua myös näyttelyreissun aikana. Levännyt koira on paremmalla tuulella ja esiintyminen menee silloin paljon paremmin. Koiran täytyy myös pystyä kulkemaan ns. ihmisten ilmoilla ja sietämään muita koiria. Usein varsinkin hallinäyttelyissä on ahdasta ja kova meteli, kun koirien haukku kaikuu seinistä.
-
Kun koira on näyttelykunnossa, voin sitä ilmoitella näyttelyihin. Näyttelyihin tulee yleensä ilmoittautua n. 1–2 kk etukäteen, mutta isoihin näyttelyihin vielä aikaisemmin. Kun olen ilmoittautunut näyttelyyn, varaan koko päivän siihen enkä suunnittele muuta sille päivälle. Aikataulut julkaistaan yleensä 1 – 2 viikkoa ennen näyttelyä, jolloin voin suunnitella tarkemmin aikataulua, erityisesti sitä, milloin minun tulee lähteä aamulla ajamaan.
Viikkoa ennen näyttelyä pesen ja puunaan koiran. Samalla siistin tassut, hännän- ja peräaukon ympärykset sekä mahdollisesti myös helmakarvat. Toki teen myös tavalliset viikkopesujen aikana hoidettavat asiat, kuten kynsienleikkuu, korvien tarkastus, yms. Edellisenä päivänä pesen ja föönaan koiran näyttelyä varten. Pakkaan näyttelylaukkuun harjat, kammat ja muut turkinhoitotarvikkeet, juomakupin ja -pullon, pyyhkeen, säänmukaiset varusteet kuten vaihtosukkia sadekelin varalle tai viilennysalustan, näyttelyhihnoja, numerolappupidikkeitä, kakkapussirulla, koiran rekkarit, rokotustodistus ja numerolappu sekä makupalalaukku. Näyttelylaukusta löytyy varmasti myös paljon muuta enemmän ja vähemmän oleellista. Pakkaan autoon näyttelykärryt, häkin, jossa koira(t) matkustaa automatkan ajan, retkituolit ja ulkonäyttelyyn aurinko/sadevarjo sekä mahdollisesti näyttelyteltta.
Ennen suojasin koiran turkin sen jälkeen kurapuvulla ja tossuilla, kun käytin sitä ulkoilemassa sen jälkeen, kun oli näyttelypuunaukset tehty. Nykyisin olen laiskempi pukemaan ja sen sijaan aamulla saatan ulkoilun jälkeen fiksata vielä märät tai kosteat tassut ja mahanaluskarvat föönamalla, Yksi vinkki on käyttää kuivashampoona joko peruna- tai maissijauhoja. Ne myös poistavat kosteutta turkista.
Aikaisemmat Blogiartikkelit
Tallinn Winter Cup
Last year I visited Tallinn for the first time. We attended to This same show with Sarah, George and Tibetan Terrier Pamo. Pamo is the grandmother of our little Josephine Forsman. We had a little winter Holiday with Tommy and kids at the same time. This year I wanted...
The puppies are finally here!
Late Sunday night our puppies were finally born. Miina the mother sure had big belly but not that big that I would have expected six puppies. I thought we'd have maybe four but was already preparing myself to the fact we could have only three. But the labour started...
Agility, a fun activity for you and your dog! Or not?
I had a long discussion with a friend of mine about agility with Tibetan Terriers. Her opinion was that a Tibetan Terrier is not to be called an agility dog. She didn't want to explain it more in public so I won't write more about her. But that made me very sad and I...
