Miksi koiranäyttelyt ovat minulle intohimo – ja miksi suosittelen niitä pennunostajillemme
Koiranäyttelyt ovat olleet osa elämääni niin kauan kuin muistan. Lapsuuteni kului näyttelykehien laidalla venäjänvinttikoirien ja tiibetinterriereiden seurassa, sillä äitini oli intohimoinen koiraharrastaja ja kasvattaja. Kymmenvuotiaana pääsin viimein itse kehään junior handler -kilpailuissa, ja siitä alkoi oma polkuni esiintyjänä, kasvattajana ja syvälle koiramaailmaan juurtuneena asiantuntijana.
Olen kouluttautunut vuosien varrella useilla handlerikursseilla ja hankkinut syvällistä ymmärrystä siitä, mitä koiran esittäminen, kunnostus ja koulutus todella vaativat. Kun 1997 muutin omaan kotiin mieheni Tommyn kanssa, sain ensimmäisen oman koirani – kiinanharjakoiran, puuterihuiskun. Harrastuksiini kuului silloin paitsi näyttelyt, myös agility, joka oli tuolloin vielä melko uusi laji Suomessa. Pian mukaan tulivat villakoirat, joiden näyttelyleikkaukset vaativat enemmän teknistä taitoa ja silmää. Koska Pohjanmaalla ei tuolloin juuri ollut trimmaajia, jotka osasivat näyttelyleikkaukset, oli opeteltava itse – ja onnekseni sain oppia useilta kotimaisilta huipputrimmaajilta.
Vaikka olin kasvanut tiibetinterriereiden parissa, kaipasin tiibetiläistä temperamenttia pienemmässä koossa – ja näin päädyin lhasa apsoihin. Ensimmäinen apso saapui meille vuonna 2003, ja siitä lähtien tämä rotu on ollut intohimoni.
Mikä koiranäyttelyissä kiehtoo?
Koiranäyttelyt tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden ihailla kauniita, hyvin hoidettuja ja taitavasti esitettyjä koiria. Näyttelyt eivät ole vain ulkonäön arvostelua – ne ovat osa rodunjalostuksen tärkeää työkalua, jossa tuomarit arvioivat koirien rakennetta, liikkeitä ja rotutyypillisyyttä. Jokainen kehäkierros antaa kasvattajalle arvokasta palautetta ja mahdollisuuden verrata omaa kasvatustyötään muiden linjoihin.
Verkostoituminen on toinen merkittävä etu. Näyttelyissä kohtaa muita kasvattajia ja harrastajia, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia, vertailla koiria ja löytää uusia jalostuslinjoja. Moni hyvä yhteistyö on alkanut kehässä annetusta kädenpuristuksesta tai kehän laidalla vaihdetusta vinkistä.
Tavallisellekin koiranomistajalle paljon annettavaa
Vaikka et itse kasvattaisi koiria, näyttelyt voivat silti olla antoisa ja opettavainen harrastus. Näyttelyihin osallistuminen:
-
Syventää suhdetta koiraan, kun harjoittelette yhdessä esittämistä ja liikkumista
-
Opettaa koiraa käyttäytymään rauhallisesti erilaisissa tilanteissa, mikä hyödyttää myös arjessa
-
Tarjoaa yhteisön, jossa voi jakaa kokemuksia, oppia uutta ja saada vertaistukea
-
Kannustaa säännölliseen turkinhoitoon, mikä tukee koiran hyvinvointia ja terveyttä
-
On hauska ja jännittävä tapa viettää viikonloppuja, tutustua uusiin paikkoihin ja tavata samanhenkisiä ihmisiä
Moni yllättyy positiivisesti, kun ensimmäinen näyttely on takana – koira käyttäytyi hienosti, kehässä jännitti juuri sopivasti ja päivä hujahti nopeasti hyvässä seurassa.
Miksi suosittelen näyttelyharrastusta pennunostajille?
Kasvattajana toivon, että pennut pääsevät koteihin, joissa niiden potentiaali pääsee esiin. Koiranäyttelyt antavat mahdollisuuden arvioida koiran rakennetta ja kehitystä, mutta ennen kaikkea ne ovat tapa tehdä yhdessä koiran kanssa jotakin tavoitteellista. Näyttelyt myös tuovat rotua ja yksilöitä esiin suurelle yleisölle – jokainen kehään viety koira kertoo tarinaa siitä, mitä rodun parhaimmillaan kuuluu olla.
Minulle kasvatustyö on ennen kaikkea sydämen asia. Siksi haluan tukea pennunostajia myös harrastuksen alkuvaiheissa: autan mielelläni näyttelyvalmisteluissa, esittämisessä ja turkinhoidon opettelussa. Yhteinen harrastus voi tuoda koiran ja omistajan suhteeseen syvyyttä ja iloa – ja joskus jopa elinikäisiä ystävyyksiä.
Jos olet miettinyt näyttelyihin osallistumista, mutta et vielä tiedä mistä aloittaa, ota rohkeasti yhteyttä. Kehässä on tilaa jokaiselle – ja sen ulkopuolella vielä enemmän.
Kiinnostuitko pennuista?
Jos olet kiinnostunut tulevasta pentueestamme tai muista mahdollisuuksista sijoituskoiraan, ota rohkeasti yhteyttä: yarmilan@gmail.com
Tai jätä viesti
Aikaisemmat Blogiartikkelit
Tallinn Winter Cup
Last year I visited Tallinn for the first time. We attended to This same show with Sarah, George and Tibetan Terrier Pamo. Pamo is the grandmother of our little Josephine Forsman. We had a little winter Holiday with Tommy and kids at the same time. This year I wanted...
The puppies are finally here!
Late Sunday night our puppies were finally born. Miina the mother sure had big belly but not that big that I would have expected six puppies. I thought we'd have maybe four but was already preparing myself to the fact we could have only three. But the labour started...
Agility, a fun activity for you and your dog! Or not?
I had a long discussion with a friend of mine about agility with Tibetan Terriers. Her opinion was that a Tibetan Terrier is not to be called an agility dog. She didn't want to explain it more in public so I won't write more about her. But that made me very sad and I...
